Eläinsuojelulaki on säädetty estämään sellaista julmuutta eläimiä kohtaan, joka on katsottu kohtuuttomaksi. Se on 20 vuotta vanha.
”Laki suojelee nykyistä eläintuotantoa. Aikana, jona hallituksen leikkaukset kohdistuvat moniin eri ihmisryhmiin, eläinten oikeudet helposti jäävät toissijaisiksi”, toteaa eläinoikeusjärjestö Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä.
Animalian uuteen eläinsuojelulakiin liittyvän Lainsuojaton-kampanjan pääviesti on se, että laki ei suojaa Suomessa eläimiä. Uudesta laista on tulossa loppuvuodesta hallituksen esitys, mutta se ei vaikuta tuovan minkäänlaisia merkittäviä parannuksia eläinten oloihin. Lain on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2017.
”Ministeriön puolelta vakuutetaan, että asiat etenevät hienosti ja että laista on tulossa hyvä. Toisaalta hallituspuolueet suhtautuvat uudistusprosessiin välinpitämättömästi ja ovat antaneet suoraan ymmärtää, etteivät tarvittavat parannukset tai eläinten hyvinvointi ole heidän agendallaan kovinkaan korkealla, kun lakia valmistellaan”, kertoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
”On useita edustajia, jotka yrittävät jarruttaa kaikkia uudistuksia ja hyvinvointiparannuksia parhaansa mukaan. Monelle meidänkin kannattajallemme on ollut yllätys, miten esimerkiksi maaseudun asemaa korostavat ja kannattavaan maatalouteen pyrkivät ihmiset ovat näin vihamielisiä eläimiä ja eläinten hyvinvointiparannuksia kohtaan. Tämä asetelma pitää purkaa”, toteaa Mai Kivelä.
Oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ensisijaista
”Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan”, peräänkuuluttaa Animalia.
Eläimen hyvinvoinnille ensisijaisen tärkeää on, että se saa toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Tällaisia ovat muun muassa liikkumiseen, lepäämiseen, sosiaalisiin suhteisiin, ympäristön tutkimiseen, ruokailuun, leikkimiseen ja emojen kohdalla poikasten hoivaamiseen liittyvät tarpeet.
Eläintutkimus on osoittanut, että nämä tarpeet ovat sisäsyntyisiä sekä vapauteen syntyneellä eläimellä että pitkällekin jalostetulla, vankeudessa elävällä eläimellä, jonka olosuhteet eivät mahdollista luontaisen käyttäytymisen toteuttamista.
”Ministeriöstä on luvattu edistyksellinen ja moderni laki. Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei merkittäviä parannuksia ole tulossa. Hallituksen pitää nyt ottaa kantaa lajityypillistä käyttäytymistä estäviin rakenteisiin, kuten nautojen kohdalla parsinavetoihin, sikojen osalta emakkohäkkeihin ja turkistarhaukseen”, painottaa Kivelä.
Animalia vaatii, että ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa tehtävät kivuliaat toimenpiteet kielletään. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli vasikoiden sarvenalkujen polttaminen sekä porsaiden, lampaiden ja porojen kastrointi.
”Eläintuotantoon liittyy monia rutiininomaisia, mutta eläimille kipua aiheuttavia toimenpiteitä, joita ei pitäisi sallia ilman asianmukaista kivunpoistoa ja riittävän pitkäkestoista kivunhoitoa. Kipua aiheuttavien toimenpiteiden suorittamisen pitäisi olla sallittua vain, jos se on eläimen kannalta hyvin perusteltua ja vähemmän kivuliaita vaihtoehtoja ei ole.”
Jalostukseen puututtava tiukemmin
Järjestön mielestä viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia. Moni eläin kärsii jalostuksen seurauksista. Esimerkiksi monet lyhytkuonoiset koira- ja kissarodut kärsivät hengitysvaikeuksista ja broilerit liian nopean kasvun aiheuttamista terveysongelmista.
”Eläinten terveyttä ja hyvinvointia heikentävään jalostukseen tulee puuttua paljon nykyistä tiukemmin. Myös sellaiset jalostusmenetelmät, jotka aiheuttavat haittaa emälle ja/tai jälkeläisille, tulee kieltää. Rotuja, joiden yksilöistä merkittävällä osalla on jokin eläimen hyvinvointia heikentävä rakenteellinen ja/tai perinnöllinen vika, ei tule ylläpitää sellaisinaan.”
Tällä hetkellä eläinsuojelulaissa on kielletty ”sellainen eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä taikka merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille”. Käytännössä kieltoa ei kuitenkaan noudateta.
”Haittaa aiheuttavien ominaisuuksien jalostamiseen tulisi puuttua. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi hengitysvaikeuksille altistava lyhytkuonoisuus, kroonista kipua aiheuttavat viat ja sairaudet, kuten luuston ja nivelten ongelmat sekä ahdas kallon rakenne, liikuntakykyä rajoittavat rakenteet, rakenteellinen ominaisuus, josta seuraa kyvyttömyys normaaliin lisääntymiseen ja synnyttämiseen, rakenteet, jotka aiheuttavat kyvyttömyyttä syödä tai juoda normaalisti, parantumattomat krooniset ihosairaudet, karvattomuus ynnä muut kärsimystä aiheuttavat ja/tai muutoin eläimen hyvinvointia heikentävät ominaisuudet”, Kivelä luettelee.
”Jalostuksessa on kiinnitettävä huomiota myös eläimen luonteeseen: eläimiä, jotka ovat aggressiivisia, erittäin arkoja tai joilla on muita eläimen hyvinvointia heikentäviä tai ihmisille ja muille eläimille vaarallisia luonteenpiirteitä, ei tule käyttää jalostukseen.”
Kivelän mielestä ei ole oikein, että meillä on eläimiä, jotka kärsivät ihmisen harjoittaman jalostuksen vuoksi, ja esimerkiksi broilerikasvatuksessa pitäisi siirtyä hitaammin kasvaviin rotuihin.
Läpinäkyvämpi valvonta pahoinvointia vähentämään
”Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoissa on toistuvasti paljastunut vakavia laiminlyöntejä”, Animalia huomauttaa.
Teurastamoissa on käytössä niin sanottu omavalvontajärjestelmä, jossa teurastamot valvovat itse itseään ja ovat vastuussa siitä, että niissä noudatetaan eläinsuojelulainsäädäntöä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävä on valvoa, että omavalvonta toimii.
Järjestön mielestä kaikilla eläintuotantotiloilla on otettava käyttöön säännöllinen viranomaisvalvonta. Viranomaisille on taattava riittävät keinot puuttua havaittuihin laiminlyönteihin. Viranomaisten raporttien tai niiden tiivistelmien tulee olla kansalaisten avoimesti ja helposti luettavissa. Tällä myös varmistetaan viranomaistoiminnan läpinäkyvyys.
”Vuosi toisensa jälkeen paljastuvat epäkohdat tuotantotiloilta todistavat, että valvonta ei ole Suomessa riittävää. Kansalaisilla tulee olla oikeus arvioida eläintuotantoa ja valvonnan onnistumista nykyistä paremmin”, muistuttaa Kivelä.
Seura- ja harrastuseläinten kasvatukseen liittyy monia vakavia ongelmia, kuten pentutehtailua, eläinten salakuljetusta ja eläinten hylkäämistä. Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti vähentäisivät näitä ongelmia, sillä ne auttavat eläimen taustan ja omistajan jäljittämisessä. Ne auttavat myös vakavien tarttuvien tautien torjunnassa sekä perinnöllisten sairauksien seurannassa, kun eläinten liikkuminen ja tausta on mahdollista selvittää.
Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa on kielletty yhä useammassa maassa. ”Suomessa saa käyttää sirkuksissa luonnonvaraisista eläimistä ainoastaan merileijonia, mutta tästäkin poikkeuksesta tulisi luopua. Suurin osa villieläinten viihdekäytöstä aiheuttaa niille tavalla tai toisella kärsimystä – joko suoranaisena fyysisenä kärsimyksenä tai ahtaiden tilojen, puutteellisen hoidon ja jatkuvan hälinän aiheuttamana psyykkisenä pahoinvointina”.
Viimeiset hetket vaikuttaa
Kivelä korostaa, että nyt on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa uuteen eläinsuojelulakiin:
”Eduskunnan hyväksyttyä sen on laki voimassa todennäköisesti seuraavat 20 vuotta. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka edistää tässä maassa asuvien eläinten asemaa. Jokaisen, joka välittää eläinten hyvinvoinnista, tulisi nyt aktivoitua ja luoda painetta kunnianhimoiseen lakiin. Eläimet todella tarvitsevat meitä ja ansaitsevat parempaa.”
Aiheesta muualla internetissä:
Eläinsuojelulain uudistamisesta:
http://elainpolitiikka.fi/mista-elainsuojelulain-uudistuksessa-on-kyse/
