Tampereella järjestettävän Fest Afrika -festivaalin tavoitteena on tukea afrikkalaista taidetta ja tehdä tutuksi afrikkalaisia kulttuureja. Samalla festivaali tuo eritaustaisia yhteen oppimaan ja viihtymään. Näin se tukee sekä monikulttuurisuutta että kulttuurien kohtaamisia Suomessa. Festivaali järjestetään tänä vuonna 25.–31. heinäkuuta.
Vuosittainen tapahtuma koostuu lasten ja aikuisten, Tampereen yliopiston kanssa toteutetuista seminaareista, teatteriesityksistä, konserteista, maalauskursseista lapsille, taidenäyttelyistä, workshopeista ja reilun kaupan järjestöistä, jotka tarjoavat naposteltavaa eri puolilta maailmaa. Fest Afrika on lähtenyt myös enemmän opetukselliseen suuntaan tekemään yhteistyötä musiikkiopistojen, koulujen opettajien ja erityishuomiota kaipaavien nuorten kanssa.
Fest African perustivat vuonna 2002 tansanialaiset muusikot sekä tanssija ja tanssikoreografi Menard Mponda Sibelius-Akatemiasta. Mponda teki yhteistyötä niin ystäviensä kuin myös Afrikan tanssiyhdistyksen Cheza Ngoman kanssa. Lisäksi kulttuuritalo Telakan henkilökunta antoi festivaalin järjestämiselle tukensa. Järjestelyryhmä on pysynyt enemmän ja vähemmän samana.
”Yksipäiväisestä tapahtumasta viikon mittaiseksi venyneen festivaalin päätarkoitus on tuoda esiin afrikkalaista esittävää taidetta riippumatta esiintyjien taustoista”, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja ja tuottaja Menard Mponda.
”Teemme myös yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa, jotka voivat pystyttää tapahtuman yhteyteen messu- tai myyntipöytänsä”, hän valaisee. ”Fest Afrika on ollut erittäin tärkeä työkalu suomalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan, mutta myös yksittäisille yhteisöille. Se on tuonut useita ihmisryhmiä yhteen eri tavoin; ihmiset Afrikasta, Aasiasta, Lähi-idästä, Suomesta ja koko Euroopasta ovat voineet työskennellä yhdessä musiikillisesti ja kulttuurisesti yhtenä monikulttuurisena yhteisönä. Festivaali on tuonut ihmisiä yhteen eri kulttuureista, etnisyyksistä, ikäryhmistä ja sukupuolista.”
”Fest African päätavoitteet ovat promotoida Afrikan esiintymistaiteita opetuksen ja viihteen kautta, luoda tietoisuutta Suomeen Afrikan kulttuurista, ja tarjota seuraavalle sukupolvelle positiivisia vaikutteita luomalla yhteyksiä yhteisöjen välille”, Mponda havainnollistaa.
Pääesiintyjänä Hyvän tahdon lähettiläs
Vuoden 2016 festivaalin pääteemana on Musiikkikasvatusta kaikille. Myös vuonna 2014 alkanut pohjoismainen yhteistyö jatkuu festivaalin aikana, kun muusikot ja tanssijat Pohjoismaista tekevät yhteistyötä ja kokoontuvat ideoimaan uudenlaisia tapoja verkostoitua.
Tänä vuonna Fest Afrikan pääesiintyjänä on lauluntekijä, Unicefin Hyvän tahdon lähettiläs Oliver ”Tuku” Mtukudzi. Hänen kotimaansa Zimbabwen kansallissankari on 40 vuotta kestäneen uransa aikana keskittynyt laajaan yhteiskuntakritiikkiin, joutunut maansa hallinnon kanssa kahnauksiin ja noussut afrikkalaisen popin supertähdeksi Angelique Kidjon ja Hugh Masekelan seuraan. Hänen ihailijoihinsa kuuluu muiden muassa Bonnie Raitt, jonka kanssa Tuku on tehnyt myös yhteistyötä. Mtukudzi esiintyy The Black Spirits -yhtyeineen Pakkahuoneella 29. heinäkuuta.
Fest Afrikan muita esiintyjiä ovat muiden muassa Total Hip Replacement (DEN), Malang Cissokho (SEN), Lanyi & Friends & Bogolo ja tansanialainen pop-yhtye Yamoto Band sekä senegalilaiset lauluntekijät Malang Cissokho ja Myrma. Afrikkalais-pohjoismaista jytkettä tarjoilevat islantilais-guinealainen Bangoura Band sekä suomalais-nigerialainen Ayekooto & Afrobeat International. Lauantaina 30. heinäkuuta festivaaliväkeä tanssittaa islantilais-guinealainen Bangoura Band.
”Taiteellisena johtajana vierailen useilla festivaaleilla seuratakseni bändejä ja mahdollisuuksia. Womex-festivaali on tärkein, siellä on laaja tarjonta musiikkigenreämme. Kyseisen festivaalin kautta tunnemme monia managereita, joten voimme helposti saada yhteyden muusikoihin, joista olemme kiinnostuneita”, Menard Mponda kertoo.
”Festivaalin kasvaessa ja saadessa julkisuutta artistit itsekin pyytävät saada tulla esiintymään. Joidenkin artistien kanssa olemme onnekkaita, koska he sattuvat olemaan lähistöllä Euroopan turneellaan.”
Mpondan mukaan workshopit ovat enemmän oppimista tekemisen kautta, käytännönläheisiä ja suoria kysymyksiä ja vastauksia. ”Se on kokeilua ja matkustamista lyhyessä ajassa tiettyyn kulttuuriin tekemisen kautta.”
”Workshopit ovat avoinna jokaiselle osallistumaan haluavalle, kun taas seminaarit ovat enemmälti suljettuja kutsutuille osallistujille. Näissä pääpointtina on saada ammattimaisia osallistujia mukaan keskustelemaan tietystä aiheesta tai aihepiiristä. Seminaarit ovat opettavaisempia ja niissä jaetaan paljon informaatiota, miten voitaisiin löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja.”
Musiikki ja tanssi osa elämää
Mitä Menard Mponda sitten pitää afrikkalaisen kulttuurin peruskivinä ja ääninä? ”Rytmit, rummut ja melodiat sydämen sykkeen ohella. Afrikkalainen kulttuuri on aivan samanlainen kuin muutkin kulttuurit: se identifioituu hyvin paljon ruoan, asujen, musiikin ja tanssin kautta, mutta se miten ruoka valmistetaan, vaihtelee hyvin paljon eri kulttuureissa. Afrikkalaisessa ruoassa on enemmän mausteita, tulisuutta ja mehukkuutta.”
”Musiikki ja tanssi ovat iso osa afrikkalaisia ihmisiä, se on osa elämää ja elämän polkua”, hän painottaa. ”Afrikkalaisessa kulttuurissa alat kokea musiikkia jo ennen syntymääsi, sielusi kautta, jatkat, kun saavut maapallolle ja jatkat musiikin kokemista kuolemaasi saakka. Musiikilla on useita tarkoituksia, joita ihmiset juhlistavat jokapäiväisessä elämässään.”
Festivaaliohjelmistosta löytyy myös Kolme lintua – tanssillisia musiikkitarinoita Afrikasta.
Kolme lintua on kertomus siitä, kuinka nuori merikilpikonna ryhtyy miettimään, minkälaista elämä voisikaan olla kuivalla maalla ja päättää lähteä itse katsomaan. Matkan varrella se kohtaa kummia olentoja ja kuulee ihmeellistä musiikkia. Esityksen musiikki, lastenlorut ja naamiohahmot pohjautuvat guinealaiseen kansanperinteeseen ja tulikärpästen lentoon.
Kolmen linnun musiikin sovitus, koreografia, tarinat ovat N’Fanly Camaran ja Outi Kallisen kädenjälkeä.
Aiheesta muualla internetissä:
