Yhdysvaltain luomat pakotteet, kansainvälisten ja kahdenkeskisten sopimusten rikkominen sekä tuki Israelin valtion palestiinalaisalueiden miehitykselle ovat vaurioittaneet kansainvälisen lain käsitettä.
Presidentti Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat on osoittanut maailmalle, että puheet kansainvälisestä laista, ihmisoikeuksista ja demokratiasta ovatkin pelkkää sanahelinää. Elämme vuonna 2019 edelleen miekan maailmassa, jossa suurin voima määrää.
Yhdysvallat on yksipuolisesti vetäytynyt kansainvälisistä sopimuksista, sivuuttaen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat. Trump ja hänen hallituksen tukijat ovat avoimesti uhanneet useita maita Venezuelasta Iraniin pakotteilla, hallituksenvaihdolla sekä jopa sotatoimilla. Tämän lisäksi Yhdysvallat harjoittaa maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen vastaisesti kauppasotaa lähes globaalisti.
Iranin ydinsopimus
Kansainvälisen lain kultakanta on ollut toisen maailmansodan jälkeen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat. Yhdysvaltain piittaamattomuus kansainvälistä lakia kohtaan huipentui vuonna 2018, kun se vetäytyi pois aiemmin solmitusta Iranin ydinsopimuksesta. Matkan varrella on muitakin kansainvälisiä sopimuksia rikottu. Iranin ydinsopimus on turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 hyväksynnällä osa kansainvälistä lakia.
Iranin ulkoministeri Javad Zarif totesi Münchenin turvallisuuskonferenssissa: ”[Yhdysvallat] on nopeasti korvaamassa kansainvälisen lain viidakon lailla.”
Iranin ydinsopimus varmisti, että Iran ei voi rakentaa ydinasetta. Maan ydinohjelma on maailman tehokkaimman suurennuslasin valvonnan alla. Iran sekä muut sopimuksen osapuolet – Euroopan unioni, Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Saksa – pyrkivät noudattamaan sopimusta edelleen. Käytännössä kuitenkin Iran on ainoa osapuoli, joka on pitänyt kiinni sitoumuksistaan, sillä se ei ole saanut yhtään helpotusta pakotteisiin vaikka rajoittaa ydinohjelmaansa ja sallii mittavat tarkistukset. Haluammeko elää maailmassa, jossa avoin uhkailu, painostus ja kiristys liittolaisia vastaan sekä kansainvälisten sopimuksien rikkominen on normi?
Iranin ohjukset
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on todennut, että Iran on rikkonut ydinsopimusta. Pompeon mielestä Iranin ballististen ohjusten ohjelma rikkoo turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2231. Lähemmin tarkasteltuna päätöslauselma kuitenkin kehottaa (ei määrää) Irania olemaan kehittämättä ohjuksia, jotka kykenisivät kuljettamaan ydinkärkiä. Ydinaseriisuntaan ja asevalvontaan perehtynyt tutkija Tytti Erästö on tutkimuksessaan SIPRI:lle selvittänyt, että Iranin ohjukset eivät olleet osa ydinsopimusta saati mitään muuta kansainvälistä sopimusta. Erästö toteaa myös, että Iranin ballististen ohjusten ohjelma on luonteeltaan maanpuolustuksellinen. Iran ei ole vuosikymmeniin kasvattanut ohjustensa kantamaa, vain niiden tarkkuutta, mikä viittaa ohjusohjelman pyrkivän yksinomaan maan rajojen puolustukseen. Tämä puoli tarinasta jää kuitenkin usein pimentöön mediassa.
Vuonna 2018 Saudi-Arabia joutui kohun keskelle toimittaja Jamal Khashoggin raa’asta murhasta maan konsulaatissa Istanbulissa. Tapahtuman jälkeen Yhdysvallat ja EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin lisänneet asevientiään Persianlahden arabimaihin, jotka käyttävät moninkertaisesti rahaa sotilasmenoihin verrattuna naapurimaahansa Iraniin. On myös tiedossa, että Yhdysvallat myy Saudi-Arabialle ydinteknologiaa piittaamatta heidän tunnetuista ihmisoikeusloukkauksistaan, aivan kuten se myi ydinteknologiaa Iranin shaahille aikoinaan.
Tuleeko sotaa?
Iranlaisamerikkalainen poliittinen analyytikko Mohammad Marandin mainitsee Al-Jazeeran haastattelussa, että sota-aikeet Irania vastaan ovat hyvin pienet. Yhdysvaltain 1900-luvun alukset ja kiinteät sotilastukikohdat ovat helppoja kohteita Iranin supersoonisille ohjuksille. Lisäämällä läsnäoloaan, Yhdysvallat haluaa luoda painetta, mutta ei ryhtyä sotaan – uhka sodasta kasvaisi, jos Yhdysvallat vetäisi joukkojaan pois Iranin ohjusten tähtäimestä.
Tämän lisäksi liittolaisten tuki on minimaalinen: Saudi-Arabialla on kädet täynnä Jemenin sodan kanssa ja Israel kärsii edelleen vuoden 2006 tappiostaan Hizbollahia vastaan.
On myös kaukaista kuvitella, että Libyan ja Syyrian kaltaiset sisällissotaskenaariot olisivat Iranissa mahdollisia, sillä maan sisältä ei löydy siihen sopivia lähtökohtia.
Viidakon laki
Viidakon laki on alkanut jylläämään. Venäjä on vallannut Krimin ja kohta Kiina Taiwanin. Israel jatkaa laittomien siirtomaiden rakentamista, ja Donald Trumpin frakki Britannian valtiovierailussa oli vinksin vonksin. Mitä tekee EU tämän kaiken keskellä? Sulkemalla silmänsä, tai tuomitsemalla vain tietyt miehitykset ja kansainvälisen lain loukkaukset, EU on alkanut menettää uskottavuuttaan kansainvälisen demokratian peruspilarina ja sovittelijana. Suurin häviäjä tässä kaikessa ovat tavalliset iranilaiset kansalaiset, jotka eivät pakotteiden myötä saa edes ostettua lääkkeitä. Aikana, jolloin valtiot ovat meidät pettäneet, tarvitaan solidaarisuutta ihmisten välillä.