Yhteiskunnalliseen toimintaan liittyy aina konflikteja. Ilmastonmuutoksenkin taustalla on pohjimmiltaan ihmislajin toiminnasta aiheutunut valtariita ja konflikti. Syttyykö kahtia jakautuneessa Yhdysvalloissa sisällissota? Hävittääkö Kiina Taiwanin?
NEUVOSTOLIITON vallankaappausyrityksessä 1991 oli kyse suuresta valtariidasta. Se ei johtanut heikon Venäjän muodostumiseen ja ”historian loppumiseen” (kuten kuviteltiin). Neuvostoliiton perillisestä Venäjän federaatiosta tulikin vahva ja vauras yhteiskunta.
Monet kommunistisen NL:n instituutiot jäivät konfliktin jälkeen eloon. Samoin jäi jäljelle suuria raaka-ainevaroja. Länsi tahtoo ottaa ne kaikki haltuunsa ja hävittää koko Venäjän. Mutta länsi ei ymmärrä mihin tämä pyrkimys voi johtaa. Venäjän ja Kiinan yhteisyön voimistuessa maailmanpoliisi saattaa olla vaihtumassa.
VALTARIIDAN aikana (1990-luku) nostettiin valtaan henkilö, josta tuli Venäjän uuden valtapuolueen johtaja (Puolue: Yhtenäinen venäjä, puolueen johtaja PUTIN).
Hänellä oli kokemusta HAAVOITTUNEEN JA HAJANAISEN YHTEISKUNNAN vaaroista. Hän korostaa siksi politiikassa (taloussodilla armeijaväkivallan korvannut EU) ja sotilaallisessa toiminnassa (amerikkalaisten motorisoima liitto Nato) ennen muuta YHTENÄISYYDEN merkitystä valtapeleissä ( vrt. myös Naton johdon kanta yhtenäisyyteen).
VALTARIITA aiheutti monissa Neuvostoliiton osissa metelöintiä ja nationalismin nousua (Georgia jne). Mutta vasta Ukrainan sota aiheutti suurimman länsi-kansainvälisen metelin. Syy tähän oli Naton uusi organisoitumispyrkimys (idea ”Eurooppaan uudenlaiseksi rautaesiripuksi”).
Esimerkiksi Suomi paljastui sen yhteydessä ”itse itseään tuijottavaksi hegeliläis-kansalliseksi pikkuvaltioksi”. Turkkikaan ei ole onnistunut ravistelemaan Suomea puolustus-.ja sotapolitiikassa kansainvälisyyteen.
Suomen Nato-jäsenyydellä ei näytä olevan kiirettä.
*
Naton pääintressi on luoda uusi läntinen valtaesirippu, johon sisältyy uuden tulevan kansainvälisen Ukrainan perustuslaissa maininta EU:sta ja Natosta (jäsenyytenä). Nyt on vallalla katkeamaton Venäjän väheksyminen ja aliarvioiminen. Rauhasta ei saa nyt edes puhua.
Eräs keskeinen kysymys on nyt se, miten nyt ”tästä jostakin näkymättömästä tulee yleispätevää näkyvää” (Marxin filosofia).
