Ihmisyksilö on osa muuta elollista luontoa ja elää elämänsä kulttuuristen myyttien ja kuvittelemisen varassa.
Mitään ”tietämistä” tai ”todellista” ei voi olla edes olemassa.
Länsimaisessa kulttuuripiirissä vallitsevan kristillisen uskonkäsityksen mukaan ihminen on ”Jumalan kuva” ja pohjimmiltaan hyvä. Ihminen on kuitenkin vieraantunut Jumalasta, mutta ihminen voi palata oikealla kristillisellä uskosuhteella takaisin ”jumalayhteyteen” (Jeesukseen vapahtajana uskominen, syntien tunnustaminen ja anteeksi saaminen, ikuinen elämä jne.).
Saman uskontokäsityksen mukaan Jumala on luovuttanut koko maapallon elollisen luonnon ihmiselle (utilistinen luontosuhde).
Kristillisellä kansankristillisyydellä on tiivis suhde nationalistiseen valtioajatteluun. Esimerkiksi Suomessa maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla vallitsee tämä ajattelutapa yhtyneenä vanhaan paikalliseen ”kartanokulttuurimyytistöön”.
Muissa uskonnoissa ja filosofiassa on kristillisestä uskonkäsityksestä suuresti poikkeavia näkemyksiä.
*
Eksistentialistisen ajattelun mukaan ihmisen käsitys maailmassa olemisesta on aina jatkuvassa muutostilassa.
Siihen sisältyvien ”olemis- ja todellisuuskäsitysten muutoksiin” vaikuttaa eniten kuolema (esimerkiksi omien vanhempien kuolema) ja traumat (A).
Ihmiskunta elää parhaillaan ilmastonmuutoksen ”riehumisen” (yllätykselliset tulipalot, hirmumyrskyt jne.) sekä luonnon monimuotoisuuden kutistumisen takia hyvin dramaattista ”kuolemavaihetta” mutta siitä käydään vain vähän julkista keskustelua (B).
Yhden käsityksen mukaan nyt tapahtuvassa maapallon pohjoispuolen pitkäaikaisessa helteessä on kyse ”positiivisesta superhelteestä”. Puhe seuraavasta ”extrahelteestä” merkitsisi isointa huijaamista.
Viime aikojen helle on aiheuttanut rehukasvien puutetta ja on lisännyt karjan tappamista ”lihatuotantona”. Toiseksi kuumuus on kutistanut viljatuotantoa.
Tämän tulee vähentämään seuraavaksi maataloustukia.
*
Teollisen kapitalismin pääsymboli on kone.
Kirjoitin vuosikymmeniä sitten nykykaupungin konemaisuudesta Aluesuunnittelulehteen kirjoituksen ”kaupunkikone”. Pian tuon jälkeen kirjoitin ”katukoneesta”.
”Konefilosofiani” kohdistuu nyt ”digitaaliseen yhteiskuntakoneeseen”. Siitä on tulossa kovaa vauhtia dramaattisella tavalla ”varoittava yhteiskuntautopia”.
Ihmisestä ei tule koskaan tietävää ja kaiken hallitsevaa olentoa.
*
Kone rullaa ja tuottaa tavaroita atk-robotin ohjauksessa yötä päivää mutta ei työllistä ihmisiä.
Maatalouden koneellistuminen on johtanut ”koneiden palvomiseen”.
Maatalousvaltaisella Kauhavalla nuoret istuvat koppiksissaan ja kuuntelevat dieselmoottoreiden konemusiikkia. Siinä kone lisää maatilakeskuksen kasvua aiheuttamatta lisäkustannuksia kuten ”työllistämispakkoa”.
Tilakeskuksen vanhat rakennukset jätetään siksi lahoamaan uusien koneellistettujen rakennusten kylkeen.
*
Miten ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää?
Nyt kuvitellaan, että evoluution mukaan kehittynyt luonto on osa teollisen kapitalismin konetta. Nyt uskotaan, että kapitalismikoneen muutamaa nappulaa säätämällä ilmaston lämpeneminen pysähtyy.
Eniten pelätään kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa evoluutio ja elollinen luonto on oma erillinen kokonaisuus, jota ihminen on oppinut hyödyntämään.
Saako nykyistä kapitalismikonetta arvostella ja muuttaa?
Ei saa. Tämä on tämän ajan poliittisen ja taloudellisen aikakauden henki.
*
Kahdessa seuraavassa kertomuksessa (A ja B) on kyse ilmiöstä. Siinä luontoon sisältyvien ihmisten (yksilöiden) ja ryhmien elämänprosessi ja maapallon laajuinen muutosprosessi ovat yhtä ja samaa ilmiötä.
*
A. Aloin lukea 1970-luvulla Karl Marxin kirjoituksia Valitut teokset (Moskova 1978). Tämän taustalla oli ainakin 1960-luvun nuorisokapina (se liittyi eksistentialistisen ajatteluna yleiseen puhkeamiseen), ensimmäiseen avioliittoon vihkiminen ja avioero kirkkoon ja oikeuslaitokseen pettyminen, lapsemme adoptointi, avioliitto 1969-1971) ja opiskelu Länsi-Saksassa (1971-1973), johon liittyi BM-terroristien tekojen ja Sartren ajattelijatoiminnan seuraaminen. Minua kiinnosti myös DDR, kävin siellä kuitenkin vasta myöhemmin.
Ajattelin, että maailmaa saa ja pitää muuttaa. Tuossa ajattelussa oli keskeistä käsitteet valta ja teko.
*
Ensimmäisen vaimoni vanhemmat olivat syntyneet Saksassa. Hänen isänsä oli ollut Hitlerin armeijassa lentäjä. Äiti oli kotoisin Lounais-Saksasta. Molemmat olivat nähneet natsien valtapelin. Sotaa edeltänyt ”alitajuntainen natsi-ilmapiiri” eli käsittääkseni pitkään vielä sodan jälkeenkin.
Solmin toisen avioliiton 1977. Uuden vasemmistohenkisen vaimoni isä (taloustieteilijä) oli tavannut menetetyssä Itä-Karjalassa aviovaimonsa.
Äidin koti oli ollut Koivistolla ja hänellä oli jatkuva trauma menetetystä kotipaikasta.
Luimme usein Kulttuurivihkoja. Asuimme Turussa kahden lapsemme kanssa samassa rakennuksessa kuin vaimoni vanhemmat.
Aluksi samassa talossa asui myös vaimoni vanha isoisä ja täti. Heidän kuoltuaab ja vaimoni isän kuoltua näin yhä selvemmin sen, kuinka vaimoni kärsi joistakin vanhoista lapsuuden aikaisesta traumoista.
Eniten hän vihasi äitiään heti, kun äiti rohkeni tulla asuntoomme ovesta koputtamatta.
*
Voidaksemme paeta Turusta vapaa-aikanani toisenlaiseen maailmassa olemisen tunteeseen ostin Itä-Uudeltamaalta kotiseudultani ”punaisen mummonmökin”. Korjasin kyseistä vanhaa kaavassa suojeltua asuintaloa (hirsitaloa) ja pihapiirin ulkorakennusta sekä rakensin tontille uuden saunan.
Tuo pakomatka ei kuitenkaan auttanut irtaantumaan minua ja vaimoani niistä traumoista ja ahdistuksista, mitkä rasittivat meitä Turussa.
Traumamme liittyivät usein kuolemantapauksiin (isäni ja äitini kuolivat lyhyen ajan sisällä pian vuoden 2000 jälkeen). Nyt maapallon luonnon kuolemankierteestä (ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kutistuminen) on tulossa uusi koko ihmiskuntaa koskeva ”kuolematrauma”.
Päätimme tehdä avioeroilmoitukset.
Muutin pois kodistamme turkulaiseen lähiökerrostaloon.
Olin alkanut paeta yhä enemmän taiteeseen ja toisenlaiseen maailmassa olemiseen.
*
Ajauduin uuteen naissuhteeseen. En tiennyt, että nainen on sitoutunut monessa suhteessa eteläpohjalaisen lakeuden kulttuuriin.
Meille syntyi pieni tyttövauva.
Myin Itä-Uusimaan mummonmökkini, sain rahat ja aloitin Etelä-Pohjanmaalla uuden naisystäväni kanssa uuden elämän hänen isän suvun vanhassa maatilakeskuksessa.
Korjasin kymmenen vuotta maatilakeskuksen viittä rakennusta. Kun kunnostin tilan asuintaloa, säpsähdin huomattuani, että uudehko päärakennus (vuodelta 1980) oli rakennettu jo alun perin virheellisesti.
Kun perehdyin talon rakennusvirheisiin, löysin modernista rakentamisesta lukuisia uusia heikkoja kohtia.
Ymmärsin myös, että yhtä oikeaa rakentamistapaa ei voi olla edes olemassa. Käsitykseni modernista suunnittelukulttuurista oli muuttunut.
Suurin osa kaikesta suunnittelusta ja työpanoksesta, minkä ihminen tekee tässä kulttuurissa elämänsä aikana, on luonnotonta sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta haitallista.
*
Talon vesijohdon jäätymisen jälkeen (talvi 2017/2018) jouduimme muuttamaan Kanta-Kauhavan keskustan vuokra-asuntoon. Kantolan syrjäkylän Renkolantiellä jäi tyhjäksi.
Tein muuton takia muuttoilmoituksen ja harjoitin muita yhteydenottoja eri viranomaisten kanssa.
Nykyaika on puollollaan byrokratiaa mutta se ei pelasta ihmistä eikä estä luonnon hyökkäystä ihmiskuntaa vastaan.
Tästä seurasi ensimmäiseksi väittely kiinteistöverosta huolehtivan viranomaisen kanssa.
*
Seuraavaksi jätehuoltofirma lähetti meille kolmen kuukauden jätemaksulaskun vaikka olin ilmoittanut jo maaliskuussa 2018, että Renkolantien asuinpaikkamme on 1.4.2018 jälkeen tyhjä.
Pyysin kirjeessäni, että kyseinen firma ei lähettäisi entisestä Renkolantien asuinpaikastamme mitään jätelaskuja.
Koska vuokra-asuntomme vuokraan sisältyy nyt jätemaksu, ajattelin ettei meidän tarvitse maksaa tilanteessamme jätemaksuja samanaikaisesti kahdesta eri paikasta.
Tästä huolimatta firma lähetti Renkolantien asuinpaikasta jätelaskun ja perusteli ratkaisun sillä, että en ollut irtisanonut sopimusta jätteenkuljetusliikkeen kanssa. Kuljetusliikkeen auto oli käynyt muutaman kerran Renkolantien tyhjän jäteastian luona.
Minulle sanottiin, että asiakkaan on irtisanottava kahden eri yrityksen (jätehuolto ja jätteenkuljetus) kanssa sopimus – ei ole myöskään lähetetty yleistä postia kotitalouksiin.
Ei kansalaiset voi olla selvillä tällaisista byrokratian kiemuroista. Eivät myöskään sitä miten erilaisten laskujen summa muodostuu pilkulleen.
Jälkikäteen saimme firmasta puhelinsoiton, jolla meille ilmoitettiin, ettei kyseistä laskua tarvitse maksaa.
Tämän tyyppinen ”jätepelibisnes” ei pelasta ihmiskuntaa nykyisen helle- ja tulipaloaallon riehuessa (vrt. Pariisin ilmastokokous).
Koko jätteiden lajittelukulttuuri on onnetonta kapitalismikoneen nappuloiden pyörittelyä ilman toivottavaa lopputulosta.
*
Mutta ei hätää???
Iltalehtien mukaan elämme innoittavaa ”superhelleaikaa”. Tuossa ajassa on kuitenkin kyse maapallon ja ihmiskunnan romahduksesta.
Samaan aikaan syvenee jo 1960-luvulla alkaneen kansallisvaltion ”sosiaalivaltiokriisi” ja yhteiskunnalliset konfliktit.
Nykyinen maakunta- ja soteuudistus ei voi muuta kuin epäonnistua riippumatta siitä mikä puolue on täällä Suomessa kulloinkin vallassa.
Uusi suurkuntien Suomi on tulossa kalliimmaksi kuin aikaisempi Suomi.
*
B. Ihmislajin muodostama yhteiskunta organisoituu kokonaisuudeksi, johon sisältyy jännitteisiä voima- ja valtasuhteita (talous, politiikka jne.). Ennen nykyistä teollista kapitalismia vallitsi useita yhteiskunnallisia organisoitumisia, joista teollinen yhteiskunta juontaa. Tapahtuneeseen prosessiin liittyy mm. tuotannon koneellistuminen ja laajalle leviäminen.
Teollisen kapitalismin yleisin valtiomuoto on ollut kansallisvaltio. Sen uusin muoto on ollut uusliberalistinen valtio, siinä on tavaratuotanto ja kuluttaminen maksimoitunut.
Teollisen kapitalismin alkuvaiheen jälkeen syttyi ensimmäinen maailmansota. Sota aiheutti ennen näkemätöntä kärsimystä ja kuolemaa. Ja samalla laajasti traumaattista mielialaa.
Maailmansota aiheutti siihen asti vallinneen positivistisen yleismielialan romahtamisen ja kapitalismin kritisoimisen. Sodan päättymisestä ei ollut kulunut edes kolmea vuosikymmentä vuotta kun syttyi uusi maailmansota. Toinen maailmansota merkitsi nationalismin voimistumista entisestään. Nuo sodat eivät olleet erillisiä vaan osa ”teollisen kapitalismin edistysnousun ja romahtamisen” vuorottelua. Myös nykyinen teollinen kapitalismi on jatkoa samalle prosessille.
Teollisen kapitalismin aikana tapahtui ensimmäinen ”teollinen kansanmurha” (juutalaisvaino). Teollinen kapitalismi aiheutti epäsuhteen ihmisen toiminnan ja elollisen luonnon välillä, sitä seurasi havaintoja maapallon ilmaston lämpenemisestä ja helleaaltojen aiheuttamien kuolemien lisääntymisestä.
Tapahtunut kehitys synnytti taas kerran yleistä pessimististä mielialaa. Teollisen kapitalismin nationalistiset valtiot, joita rasitti sosiaalivaltion kriisi ja ylivelkaantuminen, alkoivat sulkea vuosikymmeniä toisen maailmansodan jälkeen rajojaan entistä tiukemmin.
Jännite nationalistisen ja ylikansallisen organisoitumisen välillä jännittyi äärimmilleen.
Jos voittajaksi tulee taas kerran nationalismi sen seuraukset muodostuvat taas järkyttäväksi.
*
Uunituoreen ilmastoraportin mukaan lämpötilat ovat nousussa ja arktinen jää on sulamassa ennätysvauhtiin (yle.fi 2.8.2018). Muutamien ilmastohuippututkijoiden mukaan ihmiskunnalla on aikaa kolme vuotta ”pysäyttää ilmaston lämpeneminen”. Jotkut toiset ilmastotutkijat voisivat sanoa sen, että aikaa tuohon on vain kolme kuukautta.
Olemme muutoksen kynnyksellä, jossa tapahtuu monia romahduksia, eräät niistä koskevat koko ekosysteemien romahduksia, toiset taas esimerkiksi talousromahduksia.
Maataloustuet saattavat myös romahtaa koko unionin alueella.
Ihmiskunnan olisi pitänyt omaksua jo vuosituhansia sitten aivan toisenlainen suhde maapallon luontoon, jotta elämä voisi vielä jatkua.
Niinkin voi ajatella, että tuollaista luontosuhdetta ei voi olla edes olemassa. Ihmislaji on ollut jo alun perin ”valmis kuolemaan”.
*
Eläimellinen ihminen on myös hyvin väkivaltaan taipuvainen.
Toinen maailmansota jatkuu parhaillaan katkeamatta Lähi-idässä ja Välimeren eteläsivulla ”uusiin suhteisiin viritettynä”.
Konfliktien laajetessa koko maapallo on taas kerran tulessa.
*
Olen aina ihmetellyt urheilun ja sodankäynnin välistä yhteyttä. Se liittyy hyvin selvästi nationalistiseen valtioajatteluun.
Urheilun yhteydessä yksittäinen ”kansakunta” pyritään kohottamaan ominaisuuksineen kaikkien muiden kansojen yläpuolelle.
Uusin villitys on kansainväliset sodankäynnin mestaruuskisat (yle.fi 30.7.2018).
Asekauppa vaikuttaa mielestäni olevan noiden kisojen yksi tärkeimmistä innoittajista.
*
Tuppukylät seuraavat aina ajan yleistä kansainvälistä virtausta mutta osaavat vain harvoin huomata sen.
Maailma on ollut aina kansainvälinen.
*
Kanta-Kauhavan LSK aiheutti keskustaajamaan pahan meluongelman (laissa määritellyn melutason jatkuvan ylittämisen, hengenvaaran (koneen putoaminen taajamaväestön päälle) sekä terveysvaaran (pakokaasut ja infarktivaara). Tästä huolimatta ilmasotamilitarismi on vieläkin lakeudella suuren isänmaallisen ihailun kohteena.
Rauhanaatteesta ei lakeudella saa edes puhua.
LSK:n perinteiden vaalimisella ja lentotoiminnan uudelleen virittämisellä on Kauhavalla iso kannatus.
Minä hyväksyn ainoastaan alueen purjelentokoneet. Moottorikoneet häiritsevät minua aina.
Viime viikkojen vanhojen ropellilentokoneiden pörräys Kanta-Kauhavan entisen kirkonkylän taivaalla on ollut minusta hyvin häiritsevä.
*
Kävin asumattomana paikkana olevalla Renkolantiellä. Kuuntelin pihalla haavanlehtien värinää tuulessa ja katselin hämähäkin seittiä, kuinka se kimalsi keskikesän auringossa.
*
Kesällä 1980 tapahtuneen fooninkipalon jälkeen rakennettu uusi päärakennus on modernisuudessaan eniten funktionalistinen (valkoinen väri, huonejono, ikkuna-aukotus jne.).
Talon punainen julkisivuväri ja iso tupa ovat sitä vastoin regionalistista agraarista eteläpohjalaista vaikutusta.
Uudessa asuintalossa asui ensin tilan vanha isäntä ja häntä nuorempi uusi emäntä sekä heidän kaksi tytärtään. Seuraavaksi isäntäväki kuoli ja tilan vanhin tytär meni naimisiin ja sai avioliitossa lapsen, paikan isäntäväen tyttäristä nuorempi muutti muualle. Hänestä tuli myöhemmin vaimoni.
Kun ostimme paikan ja aloitimme sen kuunnostamisen, havaitsin paljon merkkejä aikaisempien asukkaiden elämästä. Siinä näkyi ”heidän elämäntarinansa”.
Meidän asuntomme sisustus (interiör) poikkesi täysin aiemmista sisustuksista. Minulle Renkolantien asuintalosta tuli merkki ”itselleen olemisesta”. Tyttäremme sain äitinsä vanhan huoneen ja siitäkin tuli nykyaikaa elävän lapsemme näköinen, hän halusi mm. maalata huoneen sisäseinät mieleisellään värillä.
Käytin kahta entistä maakuuhuonetta kirjoittamiseen ja kuvateosten tekemiseen. Kirjoitin niiden oviin ”SANA” (kirjoittaminen ja kirjasto jne.) ja ”KUVA” (dadateokset). Huoneiden väliin sijoittui tyttäreni huone, jossa hänen äitinsäkin oleskeli eniten. Noiden kolmen huoneen edustaan sijoittui iso yhteinen tupa.
Asunnostamme tuli hyvin persoonallinen. Minulle siitä muodostui ”itselleen olemisen paikka”, jossa on dadaistinen ”itselleen olemisen huone KUVA”.
Paikasta muodostui kymmenessä vuodessa osa identiteettiäni.
Entinen ”kartano” muuttui siinä ”yksilöllisen olemisen paikaksi”.
Vanhasta jäi jäljelle pelkkää elotonta kuorta.
*
Ennen paluuta keskustaan otin kirjahyllystä mukaani kirjan ”Pentti Saarikoski RUNOT” (2010).
Avasin ensimmäiseksi ”summanmutikassa” tuon runokirjan ja luin runosta (sivu 141) ”haluan elää kommunistisessa maailmassa, joka on yhtä eläintä”.
Nuoruudessaan kristillisen uskonkin kaikkivoimaisuuteen erehtynyt Saarikoski osasi nähdä länsimaisen kulttuurin ”sivistyneen ihmisen” erehdyksen kuvitella voivansa olla luonnon yläpuolella.
Ilmaston lämpeneminen vyöryy siksi nyt ”mustana valuna” kaiken päälle.
*
Ihmisen ei pidä hyväksyä ihmisten luokittelemista (arvo).
Teollisen kapitalismin vastaisen ”huomispäivän globaalin kommunismin” tulee ottaa huomioon seuraavat näkökulmat: oman vapauden ja luovuuden vastaisuus on orjamoraalia (Nietzsche), lukutoimitus (samoin kuin kuvateoksen katsominen) on havainnoimisen ja luovuuden synteesi (Sartre) ja että me olemme oma taideteoksemme (Sartre).
Jokainen ihminen elää yhden ainutkertaisen maailmassaolon ja elämän eikä kukaan meistä yksilöistä ole vähemmänarvoinen kuin joku toinen ihminen.
