Huomisen sointuja luomaan

Written by Elias Krohn Elias Krohn

Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus

Published: 13 July 2020 13 July 2020

Kulttuurivihkot 3–4/2020, pääkirjoitus

”Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan / voi viedä huomispäivän tie?” Tätä Georg Otsin Muuttuvat laulut -kappaleen kysymystä on koronakriisin yhteydessä jo useasti pohdittu. Tartuntataudin uhka on pakottanut suuren osan ihmisistä eri puolilla maailmaa muuttamaan arkeaan radikaalisti.

Koronakriisi ja moninaiset muut maailmalla koetut pandemiat ovat osa ympäristökriisiä. Kiinan villieläintorit ovat vain jäävuoren huippu: metsäkato, villieläinten luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuminen ja tehoeläintalous ulostevuorineen ovat kaikki osaltaan johtaneet eläimille luontaisten mikrobien siirtymiseen ihmisten taudinaiheuttajiksi. Lisäksi kotieläintuotannon holtittomasta antibiootinkäytöstä juontuva antibioottiresistenssi on lisännyt kuolleisuutta COVID-19-taudin jälkitauteihin.

Mitä on tehtävä?

Written by Elias Krohn Elias Krohn

Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus

Published: 22 April 2020 22 April 2020

Kulttuurivihkot 2/2020, pääkirjoitus

Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään on laskeutunut hiljainen kevät. Koronaviruspandemian hillitsemiseksi säädetyt rajoitukset kokoontumisiin ovat johtaneet käytännössä kaikkien kulttuuritilaisuuksien perumiseen. Teatterit, elokuvasalit, museot, kirjastot ja konserttipaikat on suljettu. Esiintyvät taiteilijat, etenkin freelancerit, ovat menettäneet työtilaisuutensa ja niiden mukana toimeentulonsa kuukausien ajaksi. Vaikeuksissa ovat myös alan lukuisat pienyritykset.

Unohtunut uhka on pahin

Written by Elias Krohn Elias Krohn

Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus

Published: 21 February 2020 21 February 2020

Kulttuurivihkot 1/2020, pääkirjoitus

Ultra Bra -yhtye puki sanoiksi monien kylmän sodan aikaisten sukupolvien tuntemuksia Anni Sinnemäen sanoittamassa kappaleessa Kahdeksanvuotiaana vuonna 1996:

”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen. / Kahdeksanvuotiaana etsin / kartalta kaukaista paikkaa / joka välttäisi laskeuman”.

Median moniäänisyyttä on tuettava

Written by Elias Krohn Elias Krohn

Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus

Published: 01 January 2020 01 January 2020

Kulttuurivihkot 6/2019, pääkirjoitus

Vihreä liitto päätti lokakuussa lopettaa äänenkannattajansa Vihreän Langan rahoittamisen. Lehti ilmoitti päätöksen merkitsevän sen ilmestymisen loppumista vuodenvaihteessa. Päätöksessä yhdistyvät kahden keskeisen yhteiskunnallisen instituution, median ja puoluelaitoksen, kriisit.

Taide kurkottaa tulevaan

Written by Elias Krohn Elias Krohn

Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus

Published: 13 November 2019 13 November 2019

Kulttuurivihkot 5/2019, pääkirjoitus

On mahdollista, että koko lajimme eloonjääminen riippuu taiteilijoista ja taiteesta, esittää tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki Taideyliopiston vuosikertomuksen ja verkkosivuston kolumnissaan. Isomäen mukaan maailma on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja yhteiskuntien kyky käsitellä monimutkaista informaatiota on ”heikentynyt pelottavalla tavalla”. ”Me emme osaa reagoida sellaiseen, mitä emme emotionaalisella tasolla pidä todellisena.” Kylällä nähdyn suden ”muodostama mikroskooppisen pieni uhka on ymmärrettävämpi kuin Jäämeren pohjalla eli käytännössä Marsissa sijaitsevat jäästä ja metaanista muodostuvat kerrostumat”.

Vähemmän materiaa, fiksumpaa työtä

Written by Elias Krohn Elias Krohn

Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus

Published: 06 July 2019 06 July 2019

Kulttuurivihkot 3–4/2019, pääkirjoitus

Luonnonvarat, pääoma, työ. Siinä tuotannontekijät, joiden erottelu on olennaista pohdittaessa tuotantoelämän ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Ekologisen kriisin kannalta ongelma on luonnonvarojen liikakäyttö. Työ on ihmisen lihaksiston tai aivojen käyttöä vaihteleviin tarkoituksiin, ja siihen liittyy ekologinen ulottuvuus vain sen kautta, miten siinä käsitellään luonnonvaroja. Ihmistyö sinänsä on uusiutuva luonnonvara – se ei maailmasta lopu niin kauan kuin ihmisiä riittää.

Yhteiskunta kuitenkin suosii juuri luonnonvarojen käyttöä työvoiman sijasta. Suomessa yli puolet verotuotoista kertyy kotimaisen työn verotuksesta (muualla tehtyä halpatyötähän ei meillä veroteta) ja vain noin seitsemän prosenttia ympäristö- ja luonnonvaraveroista.