Kulttuurivihkot

Kulttuurivihkot 6/2011, pääkirjoitus

Uusi talouden taantuma tilanteessa, jossa edellisestä on vasta pari vuotta, on ankara ja huolestuttava ilmiö. Edellinen taantuma alkoi Yhdysvalloista, uusi Euroopasta. Suomen näkökulmasta tilannetta ei ainakaan paranna Euroopan rahaliitto ja siihen liittyvä odotus »solidaarisuudesta». Käytännössä se merkitsee solidaarisuutta ennen kaikkea EU:n keskusmaiden pankkeja kohtaan, joita uhkaisi kaatuminen ilman Kreikan ja muiden velkakriisimaiden tukemista.

Kulttuurivihkot 4-5/2011, pääkirjoitus

Yksittäisten ihmisten laajamittaisia väkivallantekoja, kuten Norjan heinäkuista joukkomurhaa tai Suomen aiempia kouluampumisia, voidaan tarkastella yksilöpsykologisesti, mutta myös siltä kannalta, miten ne kuvastavat yhteiskunnassa laajemmin esiintyviä ilmiöitä. Julkisen keskustelun kannalta lähinnä jälkimmäinen näkökulma on relevantti. Yksilön psykologiaa ei kansalaistoiminnalla tai politiikalla voida juurikaan muuttaa, mutta yhteiskunnallista ilmapiiriä voidaan.

 Verkkopääkirjoitus

Hallitusohjelman mukaisesti Yleisradion rahoituksesta ollaan tekemässä uusia ratkaisuja vielä tänä syksynä. Vanha laitekohtainen lupamaksujärjestelmä on tulossa tiensä päähän, koska tv-ohjelmien katselu ei ole enää entiseen tapaan sidottu televisiolaitteeseen, vaan niitä voi katsella tietokoneilla ja jopa mobiililaitteilla.

Kulttuurivihkot 3/2011, pääkirjoitus

Perussuomalaiset kohahduttivat eduskuntavaalien edellä vaaliohjelmansa kulttuuripoliittisella osuudella, jossa vaadittiin »postmodernin tekotaiteen» tukemisen lopettamista ja asetettiin etusijalle suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Pyrkimys valjastaa kulttuuria ja taidetta pelkästään kansallisten, toisin sanoen poliittisten, päämäärien palvelukseen kauhistutti taideväkeä, syystäkin. Aiemmin tällaista taiteen politisointia ovat näkyvimmin harjoittaneet Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue.

Kulttuurivihkot 2/2011, pääkirjoitus

Viime vuonna julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä, mutta heidän kiinnostuksensa osallistua politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on sen sijaan pohjatasoa.

Kulttuurivihkot 1/2011, pääkirjoitus

Tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneellä sukupolvella menee huonosti. Noin joka viidettä on hoidettu mielenterveydellisten ongelmien takia. Lama ei vaikuta kaikkiin tasapuolisesti. Taloudellisesti vakaissa perheissä kasvaneet lapset kärsivät lamasta vain välillisesti, ikätovereidensa kokemuksien kautta.