Blogi: Kaspar Hauser

Vuosi sitten 43-vuotias äärioikeistolainen Tobias Rathjen (TR) ampui kymmenen ihmistä Hanaussa kolmessa maahanmuuttajien suosimassa baarissa, niiden edustalla ja yhdessä kioskissa. Uhreista yhdeksän oli maahanmuuttajataustaisia. He olivat Gökhan Gültekin (37), Sedat Gürbüz (30), Said Nesar Hashemi (21), Mercedes Kierpacz (35), Hamza Kurtović (22), Vili Viorel Păun (23), Fatih Saraçoğlu (34), Ferhat Unvar (22), Kaloyan Velkov (33) ja Gabriele Rathjen (72). Heidän lisäkseen viisi muuta haavoittui, osittain vakavasti, TR:n tulituksessa. Kaikkiaan ampuminen kesti kahdessa eri tekopaikassa yli 12 minuuttia. Tekijä oli ampunut poliisin mukaan 52 kertaa. Tekonsa jälkeen TR ampui vanhempiensa talossa äitinsä ja lopuksi itsensä. Tekijän isä löydettiin asunnosta vahingoittumattomana. Hänet vapautettiin kuulustelujen jälkeen.

TR julkaisi tammikuun 20. päivänä internetissä ”viestin koko Saksan kansalle” (Botschaft an das gesamte deutsche Volk). Siinä hän ei uhannut terroriteolla, mutta se oli rasistisen ajattelun läpäisemä. Siinä hän luetteli kaikkiaan 24 kansaa, jotka tulisi ”täydellisesti tuhota”. Useimmat ”rodut ja kulttuurit” olivat hänen mukaansa ”tuhoisia – ennen kaikkea islam”. Pamfletissaan hän julisti ”rotusotaa”. Tämän lisäksi TR uskoi erilaisiin salaliittolaisteorioihin, kärsi vainoamisharhoista ja oli naisvihamielinen. Pamfletin mukaan hänellä ei ole ollut 18 vuoteen naisystävää.

Yleisen syyttäjän Peter Frankin mukaan TR toteutti teon suunnitelmallisesti. Äärioikeistolaisen terroriteon taustalla olivat rasistiset motiivit, jotka olivat erottamattomasti yhteydessä tekijä psyykkiseen häiriöön. Hän ei ollut täysin tuntematon saksalaisille viranomaisille. Vuosien ajan hän oli herättänyt huomiota vainoharhaisilla kuvitelmillaan. Tammikuussa 2002 hän oli tehnyt paikalliselle poliisille ilmoituksen ”psyykkisestä raiskauksesta”. Hän väitti, että häntä kuunnellaan ja kuvataan salaa asunnossaan. Vuoteen 2020 mennessä poliisin tai syyttäjän papereissa hänen nimensä esiintyy yhteensä 15 kertaa. Niistä viidessä tapauksessa häntä epäillään rikoksesta.

Edelleenkin on selvittämättä monia tekoon liittyviä seikkoja: Miksi TR saattoi vuodesta 2002 lähtien omistaa laillisesti aseita? Miksi kyseisenä yönä ei hätäkeskus toiminut? Miksi yhden baarin, jossa TR surmasi useita henkilöitä, hätäuloskäytävät oli suljettu?

Hanau oli ”verisen vuoden” (TAZ) huippu, joka alkoi Kasselin piirihallituksen johtajan ja kristillisdemokraatti (CDU) Walter Lübcken murhasta kesäkuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä vuonna 2019¹ ja jatkui marraskuussa 2019 Hallessa, jossa äärioikeistolainen Stephan Balliet ampui kaksi henkilöä sen jälkeen kun oli turhaan yrittänyt tunkeutua paikalliseen synagogaan. Jos hänen olisi onnistunut murtaa synagogan ovi, niin 80 henkilön henki olisi ollut vaarassa.

Nämä kolme äärioikeiston terroritekoa ovat yhteydessä toisiinsa. Niiden tekijät olivat saman vihan riivaamia. Sen kohteena olivat pakolaiset, maahanmuuttajataustaiset nuoret ns. ”suuren väestövaihdon”² agentteina, juutalaiset ja muslimit vihatun uskonnon edustajina sekä poliitikot vihatun järjestelmän edustajina. Samaan sarjaan kuuluvat uusnatsien kansallissosialistisen maanalaisen rintaman (Nationalsozialistischer Untergrund – NSU) suorittamat murhat vuosina 2000–2011³ ja äärioikeistolaisen suorittama isku kauppakeskuksessa Münchenissä heinäkuun 22. päivänä 2016, jossa tekijä tappoi yhdeksän turkkilais- ja kosovolaistaustaista nuorta. Motiivina hänellä oli viha muslimeja kohtaan.

Münchenin, Hallen ja Hanaun tekijöiden esikuvana oli norjalainen äärioikeistolainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik. Hänen esimerkkiään noudattaen tekijät laittoivat internetiin ennen joukkomurhaa manifestin, jossa he perustelivat rasismilla, ulkomaalais- ja muslimivastaisuudella tekoaan. He tiesivät myös, että he eivät ole viholliskuvineen yksin. Tähän kuuluu myös uhkakuva Euroopan islamisaatiosta ja taistelusta sitä vastaan. Islamilaisuudesta ja muslimeista on tullut eurooppalaisen äärioikeiston keskeinen viholliskuva.

Hollannin vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wildersin mukaan tämä salaliitto on seuraavanlainen: ”Kaikkialla Euroopassa monikulttuurinen eliitti käy totaalista sotaa omaa väestöään vastaan, kun se jatkaa joukkomaahanmuuttoa ja islamisaatiota, joka lopulta johtaa islamilaiseen Eurooppaan vailla vapautta, Eurabiaan.” (Hamburger Abendblatt 7.2.2011).

Samanlaisen vision esittää perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen Facebook-päivityksessään Suomen osalta: “Suomen pakkomonikulttuuristaminen ja islamisoiminen eliitin toimista johtavat tulevaisuudessa kasvaviin konflikteihin ja sisällissotiin maamme sisällä. Tämä on väistämätön, mutta tätä eliitti ei ilmeisesti halua ymmärtää.”⁴

Norjalaisen joukkomurhaaja Breivikin keskeinen ideologinen oppi-isä, norjalaisblogisti Fjordman alias Peter N. Jensen, kommentoi ajatusta, että luultavasti 40 miljoonaa muslimia tapetaan Euroopan pelastamiseksi: ”Ei toki, paljon enemmän.” Breivikin puolustusasianajaja Geir Lippestadtin varoittikin: ”Ne jotka luulevat, että Breivik teki tekonsa yksin ilman tukijoita, ovat tosiaankin väärässä. Breivikin esittämä tulevaisuudenvisio ei ole ikävä kyllä täysin utooppinen. Näihin ongelmiin pureutuminen on ratkaisevaa Euroopalle, varsinkin jos kriisi jatkuu.” Salaliittolaisteoriat Euroopan ”islamisaation” uhasta ja ”suuresta väestövaihdosta” ovat yksi nykyäärioikeiston keskeinen käyttövoima. Hanaun terroriteko osoittaa konkreettisesti, miten vaarallisia rasistiset salaliittolaisfantasiat ovat. Sitä ei kannata aliarvioida.

Hanau oli eräänlainen käänne saksalaisessa politiikassa. Ensimmäisen kerran liittokansleri Angela Merkel puhui ”rasismista” ja marraskuussa 2020 Saksan hallitus esitti laajan toimenpidekatalogin rasismia ja äärioikeistolaisuutta vastaan. Sisäministeri Horst Seehofer, joka aiemmin ei ollut halukas tuomitsemaan äärioikeistolaista väkivaltaa, puhui nyt ”oikeistoterrorismin verijäljestä”. Mutta onko Hanausta ja muista äärioikeiston terroriteosta todella opittu? Virallisesti vuoden 2020 lopussa noin 1 200 viranomaisten äärioikeistolaiseksi määrittelemää henkilöä omistaa laillisen aseen – tämä on lähes 35 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. ⁵